Blogi

Projekti päättyy - loppuarvioinnin ja kiitosten aika

20. joulukuuta 2016
Kolme ja puoli vuotta. 98 eri työryhmien kokoontumista. 532 työryhmäosallistumista. 143 tilaisuutta, koulutusta ja tapahtumaa. 18 artikkelia. 665 tilastoitua neuvontapuhelua ja -sähköpostia ja ainakin saman verran tilastoimatta jääneitä. 114 blogikirjoitusta. 18933 suoraan tavoitettua ihmistä – välillisen tavoitettavuuden ollessa moninkertainen.
Eri suoritteiden määrä on vaikuttava mutta samalla ei voi olla ihmettelemättä, mihin tuo aika menikään. On vaikeaa uskoa, että kolmen ja puolen vuoden kehittämistyö Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektissa on tullut päätökseen. Olo on haikea, mutta samalla vilpittömän kiitollinen mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä oikeudellista ennakointia, edunvalvontaa ja näihin liittyvää yhteistoimintaa yhdessä niin monen upean toimijan kanssa.
Projektin vaikutukset ovat selvät. Laaja ja monimenetelmäinen loppuarviointikin kertoi sen. Asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, maistraattien holhoustoimen, yleisen edunvalvonnan, kolmannen sektorin ja muiden yhteistoiminta kehittyi, vahvistui ja vakiintui - näin raportoi 99 % projektissa mukana olleista. Erityisesti kynnyksetön vuoropuhelu ja tiedonkulku vahvistuivat sekä ymmärrys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä selkeytyi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen vahvistui oikeudellisissa kysymyksissä ja oikeusalan muistisairaan ihmisen kohtaamisessa (99 % osallistuneista). Ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten saama ohjaus- ja neuvonta oikeudellisen ennakoinnin ja edunvalvonnan kysymyksissä aktivoitui, säännöllistyi ja vakiintui (99 % osallistuneista). Kansalaisten tietous oikeudellisen ennakoinnin keinoista ja edunvalvonnasta lisääntyi (93 %). Lähes 100 % osallistuneista raportoi, että turhien edunvalvonnan tarpeen ilmoitusten määrä vähentyi. Edunvalvonnan määräämisen prosessit selkeytyivät ja roolit ja tehtävät hahmottuivat. Resursseja vapautui ja työtaakat kevenivät - näin raportoivat erityisesti maistraatin holhoustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Tulokset juurtuivat Rovaniemelle ja Sipooseen 97 prosenttisesti sekä olivat valtakunnallisesti vapaasti hyödynnettävissä aktiivisen viestinnän ja verkostoitumisen avulla (vain 2 % projektiin osallistuneista ei ollut tätä mieltä). Asiakasedustajien mukaan luottamus asioiden hoitoon parani huomattavasti - projektin myötä asiakas pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa (100 % osallistuneista).
Projekti kehitti käytäntöjä, loi materiaaleja ja työvälineitä, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä ja jo nyt todistettavasti levinneet valtakunnallisesti. Projektin laajapohjaisen kehittämistyön tuloksista ja kokemuksista rakentui Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli, joka nyt iloksemme jatkaa leviämistä maassamme. Ota projektin tuotokset käyttöön .
On ollut palkitsevaa tehdä kehittämistyötä sitoutuneiden, innostuneiden ja aktiivisten kumppaneiden kanssa. Suurin kiitos kuuluu Sipoon ja Rovaniemen sosiaali- ja terveydenhuollolle, maistraatin holhoustoimelle, yleiselle edunvalvonnalle, kolmannelle sektorille ja muille toimijoille ennakkoluulottomasta, avoimesta ja ahkerasta kehittämistyöstä. Erittäin lämmin kiitos myös projektin valtakunnallisille yhteistyökumppaneille: eri maistraattien edustajista muodostetulle työryhmälle, , oikeusministeriön yleisen edunvalvonnan , Edunvalvontavaltuutus ry:lle, Välfärd Ab:lle, Helsingin yliopistolle, , :lle ja :lle. Lämmin kiitos myös RAY:lle projektin rahoittamisesta. Kiitokset ansaitsevat ehdottomasti myös työkaverimme, yhdistyksemme hallitus ja kotijoukkomme. Yhdessä olemme ylivoimaisia!
Yhteisestä matkasta kiittäen ja rauhallista Joulun aikaa toivotellen,
Henna ja Elina
» Näytä kommentit
blog comments powered by Disqus

Muistikoordinaattoreiden verkostotapaamisessa pohdittiin vaikuttavuuden avaimia

14. joulukuuta 2016
kokoontui viime viikolla 12. tapaamiseensa. Verkoston aloitteesta ja toiveesta tällä kertaa oli kutsuttu mukaan myös muistikoordinaattoreiden esimiehet, ja kaiken kaikkiaan koolla oli lähes 70 muistikoordinaattoria ja esimiestä – taas rikkoontui osallistujaennätys! Vuonna 2011 perustettu muistikoordinaattoriverkosto se vain kasvaa ja vahvistuu!
Tämän kertaisen tapaamisen teemana oli muistikoordinaattoritoiminnan alueelliset erot ja yhtäläisyydet sekä toiminnan vaikuttavuus. Puhujaksi oli kutsuttu mm. Ulla Eloniemi-Sulkava, joka alusti otsikolla ''Muistikoordinaattorin kustannusvaikuttava toiminta palvelujärjestelmässä: mitä tiedämme tutkimuksista?'' Tätä aihetta moni verkostolainen oli toivonut käsiteltävän tapaamisessa, jossa on myös esimiehiä paikalla. Ulla Eloniemi-Sulkava kertoi tutkimusten osoittavan, että muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukemisessa palveluiden vaikuttavuus nivoutuu keskeisesti ihmisen ja hänen perheensä kokemiin tarpeisiin vastaamiseen. Hän kysyikin, kuinka hoidossa huomioidaan muistisairaiden ihmisten tarpeet, ja tiedämmekö, mitkä ovat heidän tarpeensa? Vai onko tarjoamamme hoito ja palvelut muistisairaan ihmisen näkökulmasta vain suoritteita? Muistikoordinaattorilla on keskeinen rooli kotona asumisen mahdollistamisessa kokonaisvastuun ottajana, ongelmatilanteiden ennakoijana ja niiden ratkaisuprosessin koordinoijana. Vaikuttavaa toimintaa on nopea tarttuminen olemassa oleviin ongelmiin. Ihmislähtöisyys, elämänlaadun päämäärä ja pyrkimys vastata ihmisen tarpeisiin ovat muistisairaiden ihmisten vaikuttavan hoito-ja palvelujärjestelmän ydinkysymyksiä, korosti Eloniemi-Sulkava.
Alustus herätti vilkkaan ja hyvän keskustelun, jossa oltiin muistikoordinaattorin työn ytimessä ja olennaisen äärellä. Osallistujia pohditutti esimerkiksi se, miten julkisessa palvelujärjestelmässä voitaisiin mahdollistaa muistikoordinaattorille edellytykset toimia joustavasti? Joustavuus ja ripeä reagointi kun on yksi vaikuttavuuden avaimista! Pohdittiin myös muistikoordinaattorin työpanoksen kohdentamista, kun monilla alueilla muistikoordinaattoreita on vähän suhteessa väestöpohjaan. Keskusteltiin muistikoordinaattoritoiminnan kohdentamisesta erityisesti niille ihmisille, joiden kotona asumisen jatkuminen on uhattuna. Ihmisille ja perheille, joiden auttaminen ja tukeminen vaatii nimenomaan rautaista ammattilaista (=muistikoordinaattori). Lisäksi keskustelussa nostettiin esille tarve lisätä tietoa ja ymmärrystä muistikoordinaattorin työstä, sen erityispiirteistä ja merkityksestä sekä nostaa muistikoordinaattoreiden työn ja ammattitaidon arvostusta.
Perinteisesti näissä verkostotapaamisissa esitellään aina jonkin alueen muistikoordinaattoritoiminnan malli tarkemmin, ja tällä kertaa kuulimme Tampereen muistikoordinaattoreiden Nina Paasikallion ja Eija Huhtamon selkeän, hyvin valmistellun ja kiinnostavan esityksen Tampereen mallista. He ovat aktiivisesti kehittäneet omaa työtään ja tehneet paljon töitä oman työnkuvan ja tehtävien kirkastamiseksi, kun isossa yli 200 000 asukkaan kaupungissa on vain kaksi muistikoordinaattoria. Tampereen mallin esittelyn jälkeen jatkettiin pienissä pöytäryhmissä keskustelua siitä, mitkä ovat muistikoordinaattorin keskeiset tehtävät, hyvät käytännöt ja kehittämishaasteet eri alueilla.
Muistikoordinaattoriverkoston tapaamiset keräävät kerta toisensa jälkeen erinomaisen palautteen. Se kertonee siitä, että verkosto ja sen tapaamiset vastaavat tarpeeseen! Palautteen perusteella tälläkin kertaa kollegoiden tapaaminen, ryhmäkeskustelut ja alustukset antoivat paljon. Tapaamisesta saatiin ajatuksia ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen omalla alueella ja myös eväitä muistikoordinaattorin tärkeän tehtävän perustelemiseksi esimiehille ja päättäjille. Virkistystä ja hyvää mieltä unohtamatta!
Vilkasta keskustelua pienryhmissä.
Vilkasta keskustelua pienryhmissä.
Taukojumppaa Urve Jaakkolan johdolla.
Taukojumppaa Urve Jaakkolan johdolla.
Kirjoittanut: Elina Koponen

Huoli puheeksi! – ja muita toimintamallin onnistumisen mahdollistavia toimintaperiaatteita

07. joulukuuta 2016
Miten ottaa puheeksi oikeudellisen ennakoinnin keinot tai edunvalvonnan tarve asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa? Miten puuttua varhain hyväksikäyttöepäilyihin? Mitä tarkoittaa se, että jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi? Miksi kuitenkin toisinaan asiaan puuttumista lykätään ja vastuuta siirretään toisaalle?
Esimerkiksi näitä kysymyksiä on pohdittu lukuisissa keskusteluissa projektin aikana, ja Sipoossa huolen puheeksiottamiseen on viime aikoina paneuduttu oikein perusteellisesti, kun projektin puitteissa järjestettiin Dialogisuuden edistäminen ja huolen puheeksi ottaminen ikäihmisten ja heidän verkostojensa kanssa -koulutus. Tarve koulutukselle oli noussut käytännön tarpeesta vahvistaa osaamista ja saada työvälineitä haastaviin ja huolta herättäviin asiakastyön tilanteisiin. Koulutus koostui kahdesta koulutusiltapäivästä sekä välitehtävästä, jossa kokeilimme dialogisuuden edistämistä ja huolen puheeksiottamista jossakin aidossa vuorovaikutustilanteessa ja saimme kokeiluun avuksi huolen puheeksioton ennakointityökalun. Kouluttajana toimi Jukka Pyhäjoki THL:stä.
Osallistujien välitön palaute koulutuksesta oli erinomaista. Ihailimme ja kiittelimme Jukka Pyhäjoen taitoa rakentaa antoisa koulutus, joka asiantuntijaluennoinnin sijaan pohjautui pitkälti yhteiselle keskustelulle, pohdinnalle ja kokemusten jakamiselle hyvistä arkisista keinoista ja käytännöistä. Koulutus lisäsi ymmärrystä, taitoa ja toivottavasti myös rohkeutta ottaa asioita puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja toista kunnioittavalla tavalla. Tälle osaamiselle on käyttöä niin töissä kuin myös muualla omassa arjessa. Mitä tapahtuu, jos kotona ottaa puheeksi jonkin hankalan, ehkä konfliktiherkänkin asian syyttelyn sijaan dialogisuutta edistävällä ja toista kunnioittavalla tavalla? Kokeilin ja voin suositella! Lue dialogisesta ja kunnioittavasta huolen puheeksi ottamisesta .
Viime viikolla julkaistiin Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamalli. Yhtenä keskeisenä elementtinä toimintamalliin kuuluu toimintaperiaatteet, ja näistä toimintaperiaatteista yksi on huolen puheeksi ottaminen. Toimintaperiaatteet ohjaavat, miten toimintaa tehdään. Yhteiset toimintaperiaatteet mahdollistavat toimintamallin onnistumisen - tavoiteltavan lopputuloksen ja muuttuneet käytännöt. Toimintaperiaatteet ovat projektin aikana nousseet ja tunnistettu yhteistoiminnan keskeisiksi edellytyksiksi, ja ne pohjautuvat myös THL:n VAY-mallin eettisiin toimintaperiaatteisiin.
Toimintaperiaatteet ovat:
1. Vastuun oivaltaminen
2. Varhainen tiedottaminen sekä ohjaus ja neuvonta
3. Huolen puheeksi ottaminen
4. Ihmislähtöisyys ja osallisuuden tukeminen
5. Yhteistoiminnan jatkuvuuden vaaliminen
Lue lisää toimintaperiaatteista Oikeudellinen ennakointi ja edunvalvonta yhteistyönä -toimintamallin .
Kirjoittanut: Elina Koponen
Ensimmäinen
Edellinen
12345SeuraavaViimeinen
KehitämmeMuistisairaan ihmisen edunvalvonta 2013–2016Blogi
Suomen muistiasiantuntijat ry
– muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtiville
Fredriksberginkatu 2
00240 Helsinki
(09) 454 28 48
Toteutus:MetaVisual CMSVisuaalinen ilme:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2013 - 2017 Suomen muistiasiantuntijat ry