Satu Wäre-Åkerblom: ”Kognitiivinen esteettömyys rakennetussa ympäristössä”

    11. joulukuuta 2017
    Esteettömyys edistää kaikkien ihmisten arjen sujuvuutta.
    Erityisen tärkeää se on henkilöille, joilla on lyhytaikaisesti tai pysyvästi liikkumisen tai toimimisen esteitä. Esteettömyydellä kuvataan yleisesti ottaen sitä, mitä tarvitaan, jotta kaikki ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti.
    Toimimisesteisillä henkilöillä on näkemiseen, havaitsemiseen, kuulemiseen, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen tai motoristisiin toimintoihin liittyviä esteitä. Rakennetun ympäristön ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen kuinka erilaiset ihmiset pystyvät turvallisesti ja itsenäisesti liikkumaan ja toimimaan.
    Vuoden 2018 alussa astuu voimaan uusi asetus rakennuksen esteettömyydestä. Asetuksella tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä esteettömyyttä koskevaa vaatimusta. Laki edellyttää, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.
    Asetuksessa on uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostöitä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koskevia säännöksiä. Uutena asiana asetuksessa on vaatimus helposta havaittavuudesta. Se tuodaan vaatimukseksi rakennukseen johtaviin ja sen sisällä oleviin kulkuväyliin. Kulkureittien helppo havaittavuus tarkoittaa sitä, että kulkuväylällä olevat tasoerot, luiskat tai portaat erottuvat hyvin ympäristöstään. Kulkureittien esteettömyyteen kuuluu lisäksi ovien helppo avattavuus, jota myös asetuksessa vaaditaan. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden pitää pystyä avaamaan kaikkien julkisten rakennusten ulko-ovet. Samoin asuinrakennusten, asuntojen ja asukkaiden yhteisten tilojen ovien tulee olla helposti avattavissa.
    Havaittavuutta auttaa värit tummuuskontrasteineen sekä riittävän voimakas, mutta häikäisemätön valaistus. Muita havainnoinnin tehostamiskeinoja ovat esimerkiksi valaistuksen kohdentaminen, selkokieliset opasteet tai äänimerkit. Esimerkiksi hissin käyttöä helpottaa, jos kerrokselle saapumisesta ilmoitetaan puheopasteen avulla.
    Kun ihmisen nokkeluus, tarkkaavaisuus, keskittymis- ja päättelykyky heikkenevät sekä kodin että julkisen tilan toimivuudessa korostuu erityisesti helppo havaittavuus. Selkeä ja looginen ympäristö, jossa kaluste- varustetaso on tarkoituksenmukaista, auttaa oppimaan rakennetun ympäristön ja siellä olevien tilojen turvallisen käytön. Ympäristöä, joka on vieras ja liian virikkeellinen, on vaikea oppia ja muistaa. Rakennetun ympäristön esteettömyyteen kuuluu näkö-, kuuloaistien lisäksi tunto- ja hajuaistien huomioonottaminen. Kaikki aistit vaikuttavat siihen, millaisiksi havaintomme ympäristöstä muodostuvat.
    Kognitiivinen heikkeneminen muuttaa ihmisen suhteen ympäristöön. Hyvin suunnitellun ympäristön avulla voidaan tukea henkilöä, jonka havainnointi- ja hahmottamiskyky ovat heikentyneet. Riittävän voimakkaan ja muunneltavan valaistuksen, miellyttävän äänimaiseman ja asiantuntevasti tehtyjen kaluste- ja materiaalivalintojen avulla voidaan lisätä meidän kaikkien turvallisuuden tunnetta, selviytymisen onnistumista ja viihtyvyyttä. Moni esteettömyyden vaatimus liittyy liikkumisen esteettömyyteen ja on mitattavissa. Helppo havaittavuus haastaa suunnittelijat, koska sen onnistumisen kautta voidaan vaikuttaa osaltaan kognitiivisen esteettömyyden toteutumiseen.
    Kirjoittaja: Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, arkkitehti SAFA, Invalidiliitto ry
    EtusivuLue uutinen
    Suomen muistiasiantuntijat ry
    – muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtiville
    Fredriksberginkatu 2
    00240 Helsinki
    (09) 454 28 48
    Toteutus:MetaVisual CMSVisuaalinen ilme:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2013 - 2018 Suomen muistiasiantuntijat ry